lauantai 16. huhtikuuta 2016

Kevät tulee pikkuhiljaa


Piipahdin aamulla vanhempieni luona ja turha kai sanoa, että kuvissa äitini jouluruusut. Omani näyttävät, tuota, lievästi sanottuna juuri ja juuri hengissä olevilta, kukinnasta ei tietoakaan. Mutta kuten kuvista näkyy, ne kyllä kukoistavat ja kukkivat oikeassa hoidossa.


Mutta esikot alla ovat omiani...




Ja akileijat nousevat kohinalla


Gardeniani kukkii ja tuoksuu


Pelargonien kohdalla äitini viherpeukalo petti ja sain kylmän kohmettamat englannin pelargonit mukaani. Olen niitä kaupasta aika ajoin halunnut, mutten ole raaskinut hinnan vuoksi ostaa. Kärsivällisyyteni palkittiin ja nyt minulla on niitä kaksi.

Opuntiat talven jäljeltä


Talven yli säilyneet...

Opuntia polyacantha “rubrispina Michael Kiesling” Artikelnummer: 164, vpun -20


Opuntia macrohiza, pistokas Virosta



Opuntia fragilis v. denudata “Prag” Artikelnummer: 96, kelta-oranssi -20


Opuntia fragilis MK 1133, Wyoming Artikelnummer: 86, kelt -20


Opuntia fragilis v. brachyartha MK 1320 Artikelnummer: 95, kelt -25


Opuntia fragilis MK 1133, Wyoming Artikelnummer: 86, kelt -20


Opuntia polyacantha var. polyacantha “rhodantha multispina” Artikelnummer: 204, aniliini -25, on juuri ja juuri hengissä (ehkä). Otin siitä pistokkaan ja toin kotiin.

Kärsimyskukat itäneet hyvin


Kärsimyskukat ovat itäneet, yllä Passiflora foetida (5 kpl) ja alla Passiflora antioquiensis (3 kpl)


Ihmeköynnös kukkii


Seepramaijani on kiva ja pirteä postituksesta huolimatta


Kevään toinen mansikka omasta puskasta, ensimmäisen söin, ennenkuin tajusin ottaa kuvan. Hups.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Mikä keväinen sää!


Omenan oksat tuli vartettua niin keväisessä säässä, että olisin hyvin voinut jäädä mökille


Lannoitin ja kaadoin tuhkaa omena- ja luumupuille


Lumikellot kukkivat ja tuoksukurjenpolvi on jo heräämässä


Opuntia polyacantha var. polyacantha “rhodantha multispina” Artikelnummer: 204, aniliini -25, on juuri ja juuri hengissä (ehkä). Otin siitä pistokkaan ja toin kotiin.


Kaivoin agilityesteet esiin...

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Mökillä ilta ei vieläkään hämärry


Kasvihuoneeni verkko oli hyvin suunniteltu, myyrä oli selvästi ajatellut tulla käymään kylässä.

Opuntiat ovat kärsineet talvitappiota, pakkanen kävi melkein kolmessa kymmenessä asteessa talvella. Mutta yksi on selvinnyt yli muiden 
Opuntia fragilis MK 1133, Wyoming Artikelnummer: 86, kelt -20


Maksaruohot nousevat myös ylös sitkeästi


Ilta on jo klo 19.30, mutta täällä on vielä ihan valoisaa


Takkatuli on saanut mökin lämpimäksi, koirat nukkuvat ja omakin mieli alkaa rauhoittumaan viikon kiireistä.

Omenapuunoksat


Sain omenapuunoksia vartettaviksi lyhyellä varoitusajalla ja apua, en löytänyt mistään, en siis mistään varttamisteippiä. Koska varttaminen on jo muutenkin hankalaa, en halunnut edes yrittää maalarinteipillä tai muilla kepulikonsteilla.

Tämän linkin takana voitte käydä katsomassa vanhoja tarinoitani omenapuistani.

Mutta kuten kuvasta näkyy, löysin kuin löysinkin varttamisteippiä Töölöstä Hyötykasviyhdistyksen puodista. Paikka josta parkkipaikan löytäminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta.

Mutta nyt minulla siis on teippi ja oksat.

1) Punakaneli, myöhäinen syys- ja talousomena. Terve lajike kestää kohtalaisesti omenarupea ja sitä suositellaan luomuviljelyyn. Erinomainen yleispölyttäjä. Maassamme vuodesta 1896 viljelty ’Punakaneli on edelleen yksi suosituimmista lajikkeista. Hedelmä: pienehkö, selvästi kanelilta maistuva, imelä ja mietohappoinen; malto on rapea. Kypsyy syyskuun puolivälin jälkeen ja säilyy muutamia viikkoja. Sato: satoikä alkaa myöhään, mutta sitten sato on runsas jopa vähällä hoidolla. Kasvutapa: voimakas. Oksat suuntautuvat jyrkästi ylöspäin, joten niitä tulee taivuttaa. Pölyttäjiä: parhaimpia Sävstaholm ja Åkerö. Vyöhykkeet: I–V.

2) Tsaarin Kilpi, kesälajike. Omenat keltaisia ja punaviiruisia. Malto pehmeä ja mehevä. Satoisa talousomena. Hyvä talvenkesto.

3) Eppulainen, suomalainen maatiaislajike. Syntynyt Kerppolan kartanossa Kangasalla v.1925 Grenman lajikkeen siemenestä. Hedelmä keskikokoinen tai kookas, kauniin punainen. Malto puolikovaa, rapeaa, mehukasta ja kevytsyöntistä. Maku ryytimäisen arominen, sopivan makea ja lievähappoinen. Lajike on vastustuskykyinen rupea vastaan ja muutoinkin terve. Parhaita talviomeniamme loka-joulukuun käyttöön. Luomuviljelyyn sopiva

4) Minnan punainen
Kaunis, maukas, syysomena Kajaanista

5) Tshudnoje on erinomainen lajike: Luontaisesti kääpiöivä lajike Tseljabinskistä. Hedelmä kookas 120–140 g kesäomena. Omena vihreänkeltainen, peitevärinä voimakasta tummaa punaa. Malto mehukasta, hienorakeista, vaalean vihertävänkeltaista. Maku happamanmakeaa, hyvänmakuista. Talven- ja ruvenkestävyys erinomaiset.

Alla omenia, jotka ovat siinä mielessä pudonneet kauaksi puusta, että minä pelkään jo seistä keittiöntikkailla...



Puutarhamessuilla


Piipahdin mieheni kanssa tänään aamupäivällä Helsingin puutarhamessuilla. Puutarhanikkarit pelastivat päivän ylivoimaisesti. Sieltä löytyi pieni kerrottu sininen saintpaulia...


...ja Mårbacka Selman pistokas (kuvassa emokasvi kukkivana).


Ja elämänviisaus matkan varrelle.


Hollantilaisilla oli tarjous kolme juurakkoa vitosella ja aikani katseltua, päätin valita kolme.


Kaktusdaalia Good Earth, jättidaalia Sir Alfred Ramsey


Koristedaalia Tsuki-Yori-No-Shisa


Aika paljon oli vaisua esitystä, verenpisaroita oli paljon, mutta ei mitään kiinnostavaa ja hinnat aika suolaiset. Onneksi olen jo löytänyt etsimiäni pistokkaita muualta.


Kekkilä oli panostanut...



Tulppaaneja


Ja aina ah niin ihana Aadan ständi


Ikuinen haave, kunpa olisi aina kesä tai ainakin iso lämmitetty kasvihuone


Hong Kong jakoi siemeniä...


Lopuksi söimme ihan mukiin menevän lounaan intialaisessa ravintolassa