Kompostit käyntiin

Hain lampaan pehkua ja nyt saan kompostit mukavasti käyntiin, kun kerrostan kuivat lehdet ja pehkun.

 Lampaan pehku on lampaiden karsinoista kerättyä olkea ja lantaa, se sisältää runsaasti typpeä, kaliumia ja fosforia — kaikki kasvien tarvitsemat pääravinteet löytyvät samasta paketista.

Lampaan pehku sopii mainiosti kompostiin sekoitettavaksi, mutta sitä voi käyttää myös suoraan katteena pensaiden ja perennojen ympärillä. Se hajoaa hitaasti ja vapauttaa ravinteita tasaisesti koko kasvukauden ajan. Toisin kuin tuore hevosenlanta, lampaan pehku ei yleensä polta kasveja, joten sitä voi levittää melko huoletta.

Viikonloppu oli tosi lämmin ja nyt jo nousee maasta pieniä piippoja.

Lidlistä mukaan tarttui loistomagnolia (Magnolia × soulangeana), joka on vähän herkkä selviämään Suomen talvesta. Se on risteytyslaji, joka syntyi Ranskassa 1820-luvulla, kun eversti Étienne Soulange-Bodin risteytyi kaksi aasialaista magnolialajia — Magnolia denudata ja Magnolia liliiflora — puutarhassaan Fromont'n kartanossa Pariisin lähellä. Soulange-Bodin sanotaan halunneen luoda kauniin puutarhakasvin vuosien sotaväsymyksen jälkeen, ja tuloksena syntyi yksi kaikkien aikojen rakastetuimmista puutarhamagnoloista.

Loistomagnoolia levisi nopeasti ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa, ja tänä päivänä siitä tunnetaan kymmeniä lajikkeita. Kukat vaihtelevat valkoisesta vaaleanpunaiseen ja syvän viininpunaiseen, ja ne puhkeavat ennen lehtiä — usein jo maaliskuussa tai huhtikuussa. Juuri tämä tekee siitä niin dramaattisen: paljaat oksat ovat täynnä suuria, maljamaisia kukkia ennen kuin ainuttakaan lehteä näkyy.

Suomalaisessa puutarhassa loistomagnoolia vaatii suojaisan paikan — se kärsii myöhäisistä hallaöistä, jotka voivat polttaa jo auenneet kukkanuput ruskeiksi. Paras paikka on talon eteläinen tai lounainen seinusta, johon aurinko paistaa ja joka suojaa pohjoistuulelta. Kasvu on hidasta ja puusta tulee vuosikymmenien kuluessa kookas, joten istutuspaikka kannattaa miettiä tarkkaan.

Hoito on muuten melko vaivatonta: magnoolia ei kaipaa leikkausta, se on melko kestävä tauteja vastaan, eikä sen lannoituksessa tarvitse liioitella. Hapan, multava maa sopii sille parhaiten. Suomessa se menestyy vyöhykkeillä 1–2.

Kevättä kohti

Kävin viikonloppuna Tallinnassa orkideanäyttelyssä, mutta rehellisesti sanottuna parhaat löydöt tein siellä puutarhaliikeistä — mukaan tarttui sellaista, mitä täältä kotoa ei helposti löydä ja alehinnat olivat 50-70%. 

Kurkkuni kasvavat terraariossa lämpömaton päällä, mutta silti hieman kituliaasti. Syy lienee selvä: talo on yksinkertaisesti liian viileä kurkulle tähän aikaan vuodesta. Kurkku kaipaa tasaisen lämmintä, vähintään 20–22 astetta, ja jos lämpötila vaihtelee tai pysyy liian alhaisena, kasvu hidastuu merkittävästi vaikka lämpömatto auttaakin juuristoa.

Yksi matkasaaliistani on hämähäkkikrysanteemi, ja se on osoittautunut todella hauskaksi kasviksi. Hämähäkkikrysanteemit (Chrysanthemum tai Dendranthema) ovat niin sanottuja spider mum -lajikkeita, joiden terälehdet ovat pitkiä, kapeita ja kiharia — aivan kuin hämähäkin jalat. Lajike on kehitetty Kiinassa, missä krysanteemia on viljelty jo yli 2 500 vuoden ajan, ja se on edelleen yksi Kiinan kansalliskukista.

Hoito on melko suoraviivaista: hämähäkkikrysanteemi viihtyy valoisalla paikalla mutta ei suorassa auringonpaisteessa. Se kaipaa tasaisesti kosteaa, ei märkää multaa, ja typpipitoinen lannoitus kasvukaudella pitää sen reippaana. Viileä yölämpötila (noin 10–15 astetta) itse asiassa edistää kukintaa — kasvi on siis sopivasti haastava muttei mahdoton.

 Ruukkukasvina se menee talvilevon jälkeen uudelleen kukintaan, jos annetaan sopivat olosuhteet eli kukinta käynnistyy kun päivä lyhenee — tai kun pimeysjaksoa säädellään keinotekoisesti.

Rex begoniat ovat niin sanottuja lehtibegonioita — niitä kasvatetaan nimenomaan näyttävien, kuvioituisten lehtiensä vuoksi, ei kukkien. Lehdissä voi olla hopeisia, punaisia, vihreitä ja violetteja sävyjä sekä monenlaisia kuvioita, spiraaleja ja reunuksia.

Rex-begoniat ovat kotoisin Assamin alueelta Koillis-Intiasta, missä ne kasvavat luonnostaan kosteissa, varjoisissa metsissä. Tämä kannattaa muistaa hoidossa: ne eivät pidä suorasta auringosta, ja ilmankosteus saa olla reilu — mutta lehtiä ei pidä kastella, sillä ne saavat helposti harmaahometta. Meidän vanhassa talossa ne viihtyvät jostain syystä hyvin.

Pikkutaimia lähti mukaan melkoinen määrä.

Ja vähän kaikkea muutakin...

Yksi löydöistäni oli tulppaanimehitähti (Kalanchoe 'Magic Bells'), joka tunnetaan myös nimellä Kalanchoe 'Magic Bells'. Se kuuluu mehikasveihin ja on siten paljon helppohoitoisempi kuin monelta näyttää. Lajike on risteytys, joka on kehitetty nimenomaan koristeellisten, riippuvien kukkaterttujen vuoksi — nimensä mukaisesti kukat muistuttavat pieniä riippuvia kelloja tai tulppaaneja.

Tulppaanimehitähti viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla. Se on mehikasvi, joten se sietää kuivuutta hyvin — liiallinen kastelu on suurin virhe, jonka voi tehdä. Kesällä kastellaan kohtuullisesti, talvella hyvin niukasti. Lannoitus kevään ja kesän aikana pari kertaa kuukaudessa pitää sen hyvässä kunnossa.

Kukinta ajoittuu tyypillisesti kevättalveen, ja sekin on lyhytpäiväkasvi — kukintaa voi houkutella antamalla kasville muutaman viikon jakson, jolloin se saa enemmän pimeyttä.

Koulimista

Saavat nyt kasvaa yläkerrassa, valot viritelty kuvan ottamisen jälkeen...

Orkideat ilahduttavat yhä

On mukavanähdä taas kukkivia kasveja keittiön pöydällä.

Ikkunakurkkuni jurottavat....

Sain leijonankidat koulittua ja löysin mustanmerenruusuni kävyt lähes kadonneina. Toivottavasti nuo toipuvat ja lähtevät uuteen kasvuun.

 

Pelargonit talvehtivat hyvin & osa kukkii

Kellarissa myös hyasintit kukkivat yhä

Ulkona on vielä täysi talvi

Impectan siemenet tulivat

Vanda aloittelee kukintaa

Bauhausin orkideapäiviltä lähti mukaan kymbidejä

Cambrioita kaksi

Brassia

Sekä 2 daaliaa

Orkideat olivat turvenupeissa, jotka purin pois (litimärät & kylmät).

Cambrioita olikin kaksi purkissa

Kymbidit olivat niin tiukassa, että oli pakko leikata ruukut halki.

Oma orkideasekoitus (kaarnaa, hiiltä ja rahkasammalta.

Helmikuun siemenkylvöt tehty

Kurkut ja pesusienikurkku kasvavat hitaasti mutta varmasti. Tilasin netistä siemeniä, alunperin tarkoitus oli tilata kerrottua petuniaa, mutta innostuin sitten tilaamaan unikoita.

Ja paikallisesta Rustasta lähti mukaan lisää siemneniä

Odottelen hiukan että lumikuningatar alkaisi kukkimaan....

Tein loputkin helmikuun kylvöt ja laitoin nuo lämpömaton päälle. Lähinnä petuniaa ja kukonkannusta.