Terassi päivänvalossa

Terassi päivänvalossa: sinne mahtuu istumaan todistettavasti :)

Pöydällä pelargoniat ja vasemmalla sitruspuuni kumkvatti ja citrus limequat.

Enkelinsiipi, joka on kasvanut ihan mahdottoman kokoiseksi, luulin, että se on pieni sievä kasvi, mutta se ulottuu minua reilusti vyötärön yli.

Takaseinällä kukkii englanninpelargoni aika suurin kukin

Petunioita

Vähän sitä sun tätä

Petunia, jota olen kasvattanut jo useampana vuotena siemenestä

Isohko kirjava pelargoni & petunia

Siellä juurella annansilmä, jota en raaskinut heittää pois...

Mårbacka pelargoniat, jotka melkein lensivät kompostiin, mutten raaskinutkaan heittää niitä pois

Lehtikaktukset sisälle

Niin vain koitti päivä, että päätin aloittaa urakan ja nostaa lehtikaktukset sisälle. En uskalla ottaa riskiä, että ne paleltuvat. Aluksi tavoitteena oli, että kuvaan jokaisen lehtikaktuksen erikseen...

Mutta pian se osoittautui mahdottomaksi urakaksi ja keskityin vain siihen, että sain kaikki tungettua jotenkin kukkapöydälle.

Nostin myös kärsimyskukat sisään...

Hetken terassi näytti tyylikkäältä... Vaikka alla olevat kaktukset saavat minut repimään hiuksiani, mihin ihmeeseen laitan ne talven tullen? Lehtikaktukset ovat kasvaneet niin isoiksi, ettei niiltä jäänyt yhtään tilaa...

Alla opuntiat, jotka saavat olla ulkona tämänkin talven...

Marraskuunkaktukset on vielä ulkona...

Verenpisarat ja pelargoniat, joille olisi löydyttävä talvipaikka... 

Samoin kuin kaktusvauvalalleni...

En viitsi edes mainita maljaköynnöksiä, kukkivaa gardeniaani ja sitruspuitani...

Alla olevat pelargonit ovat talvetuslistalla...

Pimeys oli armelias, laitoin kuplamuovit paikoilleen ja nostin ulkoa loput kasvit lasitetulle terassille...

Nyt terassilla on ahdasta melkein kaikilla mittapuilla. Mutta! Siellä on yksi tuoli, jolla voi istua ja lattialla pystyy kävelemään ja ovesta pääsee ulos, joten ei siellä vielä toivottoman täyttä ole.

Kumkvatti

Siinä se nyt on, kumkvattini, Fortunella Japonica, Nagami lajike.

Soikeakumkvatti ('Nagami') on yleisin länsimaissa viljelty syötävä kumkvatti. Meillä sitä on kaupoissa saatavana joulukuulta maaliskuulle. Hedelmä on soikeahko, joskus puikea ja 3-5 cm pitkä. Kellertävä hedelmäliha jakautuu muutamaan lohkoon ja on makeaa. Syötävä kuori on pehmeä ja raikkaan kirpeä. Kumkvatin maun olennainen osa muodostuu tästä makean hedelmälihan ja hapahkon kuoren yhdistelmästä.

Soikeakumkvatti, japanin Naga tai Nagami kinkan oli ensimmäinen kaukoidästä Eurooppaan saapunut kumkvattilajike. Sen toi Robert Fortune Englannin kuninkaalliseen puutarhayhdistykseen vuonna 1846. Puu levisi Yhdysvaltoihin jo 1850-luvulla. Puu voi hyvissä olosuhteissa olla hyvin satoisa. Floridassa eräs vanha Nagami-puu tuotti vuosittain noin 3000 hedelmää.

Kumkvatit voi syödä kuorineen. Viipaloituna ne sopivat teen, juomien, leivonnaisten ja jälkiruokien mausteeksi. Hedelmistä voi valmistaa marmeladia tai niitä voi kypsentää liha- ja linturuokien lisäkkeeksi. (Huom! maistoin kumkvattiani ja se on aivan järjettömän hyvän makuinen, makeampi kuin sitruuna, mutta maukkaampi kuin mandariini).

Jos talvetat kasvin kylmässä, älä lannoita syyskuun ja maaliskuun välillä. Raudanpuute näkyy kellastuvina lehtinä ja vihreinä lehtisuonina. Silloin voi lisätä rautaravinnetta.

Kumkvatti tulee aina varttaa, mikäli on tarkoitus kasvattaa siemenestä hedelmäpuuksi. Syy tähän on kumkvatin heikko juuristo, joka ei jaksa pitää kasvia hengissä kasvin kasvettua täyteen kokoonsa.

Huolenaihe: "Sansibarissa valon voimakkuus on 190 000–210 000 luksia. Suomessa valon voimakkuus on vastaavaan aikaan lumen päällä 1000–10 000 luksia. Hyvin valoisissa talvetusolosuhteissa, kuten viherhuoneessa, valon voimakkuus voi olla 10 000 luksia tai vähemmän. Kodin normaali talvivalaistus on vain 1 000 luksia ja olohuoneessa ehkä vain 500–800 luksia. Näissä olosuhteissa voi oikeastaan vain pitää peukkuja ja toivoa, että sitruspuu selviää talven yli saatavilla olevan valon turvin."

Valaistuksesta kannattaa lukea täältä

"Jyrkemmin sanoen, tavanomaiset valotusmittarit mittaavat valoa, jolla ei ole kasveille käyttöä. Ns. kukkavalojen kirkkautta ei voi mitata tarkoituksenmukaisesti kameralla, luxeilla, sen enempää kuin silmälläkään niiden poikkeavan spektrin vuoksi."

Talvehdittaminen

Keskustelupalsta sitrusten hoidosta

Sitrussivut

Kumkvattibroileri

2 broilerin koipea

1 appelsiinin mehu

1 rkl limemehua

1 rkl hunajaa

suolaa

mustapippuria

7 kumkvattia

Asettele koivet uunivuokaan. Sekoita mehut ja hunaja keskenään. Kaada seos lihojen päälle. Kääntele paloja mehussa. Suolaa ja pippuroi. Laita vuoka uunin keskiosaan 200 asteeseen ja kypsennä 25-30 minuuttia tai kunnes palat ovat täysin kypsiä. Käännä ne noin 15 minuutin kuluttua ja lisää pestyt ja huuhdellut kumkvatit puolikkaiksi leikattuna.

Kumvattibroileri

öljyä

1 - 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

n. 1 cm:n pätkä inkivääriä hienonnettuna/raastettuna

2 salottisipulia hienonnettuna

broilerin rintafileetä suikaloituna

5 - 6 kumkvattia

2 dl appelsiinimehua 

2 dl vettä

2 rkl (vaaleaa) soijakastiketta

1 - 2 rkl hunajaa

suolaa

pippuria

n. ½ rkl maissitärkkelystä (maizena)

(reilusti tuoretta korianteria koristeeksi)

Pese kumkvatit, poista kannat ja leikkaa renkaiksi. 

Kuumenna öljy pannulla ja lisää valkosipuli, inkivääri ja salottisipuli. Paista joku minuutti ja lisää kanat. Paista taas joku minuutti ja lisää kaikki muut aineet paitsi maissitärkkelys ja korianteri. Hauduttele, kunnes kana on kypsää, ja lisää pieneen vesitilkkaan sekoitettu maissitärkkelys. Hauduta vielä muutama minuutti ja koristele tuoreella korianterilla.

Hillotut kumkvatit

(n.2dl)

n.150g kumkvatteja

75g hillosokeria

2rkl vastapuristettua appelsiinimehua

Pese kumkvatit. Poista kannat ja leikkaa pienen pieniksi kuutioiksi. Laita kumkvatit ja appelsiinimehu kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja lisää hillosokeri joukkoon samalla hyvin sekoittaen. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia välillä sekoittaen. Keitoksen tulee poreilla koko ajan hiljalleen. Anna kumkvattien jäähtyä hieman ja kaada seos kuumennettuun lasipurkkiin.

Vinkkejä:

Kumkvatit voi myös esikäsitellä ryöppäämällä ne pikaisesti (noin minuutin ajan) ja jäähdyttämällä ne sen jälkeen nopeasti. Ryöppääminen pehmentää kumkvattien kuoria, tekee ne entistä mehukkaammiksi ja miedontaa hieman makua.

Kokeile kumkvattia teen mausteena.